Search results for "Kvalitatiivinen tapaustutkimus"
showing 4 items of 4 documents
Characteristics of successful grass-root sport club's governance: a case study Jyväskylän Naisvoimistelijat
2017
Grass-root sport clubs have a substantial role of delivering services for people of all ages, as well as a deep-rooted traditions and history in national competitive sports in Finland. Hence, voluntary boards that govern the clubs have a pivotal role of ensuring the quality of delivering the clubs’ services to consumers, through governance. Therefore, the aim of this qualitative case study is to depict what good governance practices can be found from a successful Finnish grass-root sport club’s board’s practices and operations that make the whole organization successful, as well as to provide suggestions for the particular board how to improve its towards higher quality governance. The main…
Kehollinen ilmaisu osana lukion monikulttuurista musiikkikasvatusta
2010
Viimeisten vuosien aikana monikulttuurisuus ja moniarvoisuus ovat tulleet osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Nämä yhteiskunnalliset muutokset ovat vahvistaneet monikulttuurisuuden asemaa myös koulujen opetussuunnitelmissa. Tämän tutkimuksen tarkoitus on lisätä tietoa musiikkikasvatuksesta monikulttuurisuuden ja kulttuurien välisen dialogin näkökulmasta. Tutkimus tuo esille, miten kehollista ilmaisua ja tanssia voidaan yhdistää lukion monikulttuuriseen musiikkikasvatukseen. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Tutkimusaineistona käytettiin kahden kokeneen tanssinopettajan teemahaastattelua sekä kansainvälisessä yhteistyössä toimivan lukion musiikinopettajan sähköpostihaas…
Musiikkia opettavan luokanopettajan tekemät didaktiset ja pedagogiset ratkaisut
2010
Vuorovaikutusosaaminen taloushallinnon asiantuntijatyössä
2017
Tämän laadullisen tapaustutkimuksena toteutetun maisterintutkielman tutkimustehtävänä oli kuvata ja ymmärtää taloushallinnon asiantuntijan vuorovaikutusosaamista osana työtä ja ammattiosaamista. Tutkielman aineistokeruumenetelmänä hyödynnettiin fokusryhmähaastatteluja. Haastateltavana oli seitsemän kohdeorganisaation asiantuntijaa, jotka oli jaettu kahteen fokusryhmään. Keskusteluaineiston analyysimenetelmänä oli teemoittelu, jota tehtiin teoriasidonnaisesti. Tulosten mukaan asiantuntijat hahmottavat vuorovaikutusosaamisen yksilön ominaisuutena, kyvykkyytenä ja taitoina sekä myös vuorovaikutussuhteeseen liittyvänä ja siinä kehittyvänä osaamisena. Lisäksi vuorovaikutusosaaminen voidaan nähdä…